Luumu 'Sinikka' FinE

Hedelmä pienehkö, tummansininen ja makea. Hedelmä ei varise, eikä halkeile helposti. Kypsyy aikaisin ja tulee satoikään nuorena. Runsas sato kypsyy jo elokuun lopussa. Sato on erinomaista sekä tuoreena että säilöttynä. Vaikka ’Sinikka’ on täysin itsepölytteinen, senkin lähistölle kannattaa aina istuttaa toista luumulajiketta. Ristipölytys parantaa sadon laatua ja määrää.  Hyviä yleispölyttäjiä ovat ’Yleinen Punaluumu’ ja ’Victoria’.

Hillittykasvuinen puu jää matalaksi, joten sato on helppo poimia eikä puu kaipaa leikkaamista. Sitä voi viljellä omajuurisena, sillä juurivesoja kasvaa niukasti. Sinikka-lajike on löydetty Leivonmäeltä Keski-Suomesta.

Istuta puu auringosta–puolivarjoon, tuulensuojaisalle paikalla. Kasvualusta saa olla vähintään
80 senttiä paksu ja metrin leveä, runsasmultainen, läpäisevä kohopenkki. Multa mielellään
runsasravinteista ja kalkittua. Taimiväli: 3–4 metriä.

Leikkaus: luumupuuta leikataan vähän ja varhain kevättalvella (yleensä maaliskuussa) tai elokuussa, sillä puu vuotaa runsaasti mahlaa keväällä. Istutuksen yhteydessä voi lyhentää latvaversoa, jos se on liian pitkä. Muutoin latvuksesta poistetaan vain liian tiheässä sijaitsevat, vioittuneet ja kuolleet versot.