Tilaa turvallisesti kotimaisesta verkkokaupasta!
Ei saatavilla
Kaupallisesti saskatooniksi tai mustikkapuuksi kutsuttua marjatuomipihlajaa käytetään myös koristekasvina, mutta useammin sitä viljellään myös hyötykasvina syötävien marjojen vuoksi. Tummansiniset marjat kypsyvät elokuun alussa. Maku on omintakeinen, jossain mustikan, pihlajan ja luumun välimaastossa, aavistuksen mantelilla maustettuna. Marjat ovat makeita ja niistä puuttuu happamuus lähes kokonaan, minkä takia niitä yleensä käytetään muiden marjojen seassa.
Marjatuomipihlaja on monirunkoinen pensas joka muistuttaa isotuomipihlajaa (A. spicata), mutta on siihen verrattuna hivenen leveämpi ja puumaisempi, eikä se tee juurivesoja; tyvivesoja kylläkin. Lehdet ovat yleensä tylppä- tai lanttokärkisiä ja laitahampaat ovat suuria ja harvassa. Kukinnot ovat kuin pienoiskokoisia tuomen kukintoja, vaikka itse kasvi on läheisempää sukua pihlajalle. Kyseessä ei ole tuomen ja pihlajan risteymä, vaan suomenkielinen nimi viittaa pelkästään yhdennäköisyyteen.
Marjatuomipihlaja sopii yksittäispensaaksi, aidanteeksi tai kasviryhmiin. Se on terve ja helppohoitoinen. Linnut pitävät marjoista, joten jos marjoja halutaan ottaa hyötykäyttöön, pensas kannattaa verkottaa marjojen muodostumisen aikaan. Marjatuomipihlaja ei kaipaa leikkausta, mutta kestää sitä hyvin.
Tieteellinen nimi | Amelanchier alnifolia |
Myyntikoko | astiataimi |
Täysimittaisen kasvin koko | 2-4 m |
Kasvuvyöhyke |
|
Kasvupaikka |
|
Kukinta- tai korjuuaika |
|
Vuotisuus |
|
Alkuperämaa |
|
Taimiväli | aidanteena n. 70 cm, yksittäispensaana n. 1 m |
Varastossa | Ei |