Ruukkupuutarhan perustaminen hyötykasveista

Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina. Varsinkin, jos se on helposti kasvatettavissa itse. Idättäminen ei vaadi edes kovin valoisaa kasvupaikkaa ja versotuskin vain sen yhden ikkunan. Ikkunalaudalla kasvatettaessa hyötykasvien voi antaa kasvaa joko hieman isommiksi tai korjata satoa jo versovaiheessa, jolloin niissä on vielä tiiviissä muodossa paljon erilaisia vitamiineja, mineraaleja, lehtivihreää, kuituja sekä antioksidantteja.

Sisällä kasvatettaessa kannattaa ruukun tai astian tila käyttää tehokkaasti hyödyksi ja kylvää siemenet normaalia tiheämpään. Jos siemeniä on jäljellä vielä kasvukauden alkaessa, voi loput siemenet kylvää ulos penkkiin normaalilla istutustiheydellä ja antaa kasvien kasvaa niiden lopulliseen kokoonsa. Tai mitä jos tänä kesänä kasvattaisikin enemmän ruukuissa parvekkeella tai terassilla? Lisäisi yrttejä kesäkukkien sekaan tai viljelisi ruukuissa pelkästään syötäviä kasveja. Kun kasvattaa itse, saavat syötävät kasvit olla omalla kasvupaikallaan kypsiksi asti ja esimerkiksi tomaatteihin makua ehtii kertyä kypsymisen myötä paremmin kuin valmiina ostettuihin.

Voimakasmakuinen rucola sopii salaatteihin, pastaruokien joukkoon tai siitä voi valmistaa pestoa, joka taas sopii lisukkeeksi moneen ruokaan tai leivän päälle. Rucola sisältää tiiviissä muodossa mm. paljon vitamiineja (erityisesti A- ja C-vitamiinia), magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Sen viljely on helppoa. Sisällä kylvön voi tehdä tiiviimpään ja korjata satoa harventamalla kasvustoa samalla antaen muutaman taimen kasvaa hieman isommaksi. Siemenet kylvetään multaan ja kasvualusta pidetään kosteana.

Vuonankaalin maku on hieman pähkinäinen ja sitä voi käyttää, kuten rucolaakin; salaateissa, leivän päälle, smoothieihin, pastaruokien joukkoon, piirakoihin. Vuonankaalin maku on rucolaa miedompi. Se on vitamiiniarvoiltaan normaalia salaattia huomattavasti parempi, kuten rucolakin. Viljely on yhtä mutkatonta, kuin rucolallakin.

Kaalikasveihin kuuluva hietasinappi mielletään usein salaatiksi, koska kasvutapa on sama kuin rucolalla. Hietasinapista löytyy niin vihreitä, kuin punaisiakin lajikkeita. Kaalikasvien tapaan se kestää hieman salaatteja paremmin kuumentamista ja sopii sen vuoksi myös wokkeihin. Nopeakasvuisena se sopii hyvin myös ruukkuviljelyyn sisällä.

Miedompimakuiset salaatit sopivat myös sisäviljelyyn. Minilehtisalaattisekoitus on täydellinen sekoitus erilaisia salaattilajikkeita, jotka kaikki sopivat korjattaviksi pienilehtisinä. Siinä on vihreä- ja punalehtisiä salaatinsiemeniä eri sävyissä ja muodoissa; kähärälehtisiä, tammenlehti- ym. lajikkeita sisältyy sekoitukseen. Yhden siemenpussin tuhannesta siemenestä riittää useampaan kylvökertaan.

Versottamalla saa myös helposti vihreitä lisukkeita salaatteihin ja leivän päälle. Sen lisäksi, että ne ovat syötäviä, ovat ne myös kauniita. Kylvämällä herneitä esimerkiksi lasiastiaan, saa pienellä vaivalla kauniin istutuksen ja lopulta superterveellistä syötävää. Versotuksesta voit lukea lisää täältä: Versotus - Superruokaa siemenestä.

Ilmojen lämmettyä ruukkuviljelyn voi siirtää ulos. Ruukkupuutarhan perustamiseen hyötykasveille voi valita lähes minkälaisen ruukun, amppelin tai astian haluaa. Pääasia on, että vesi pääsee astiasta ulos tai ainakin salaojitus on kunnossa ja se on oikean kokoinen viljeltävälle kasville. Liian pienissä ruukuissa multaa kuivuu helposti ja kasvu häiriintyy. Multa valitaan kasville sopivaksi ja mahdollisesta lannoituksesta pidetään huolta koko kasvukauden.

Ruukussa kasvatettaessa voidaan keskittyä aina yhteen lajiin per ruukku tai istuttaa lavaviljelyssäkin paljon käytettyä tiheäviljelyä. Tällöin ruukkuun kannattaa istuttaa erikorkuisia kasveja, joilla on kuitenkin samat kasvupaikka- ja -alustavaatimukset.

Ruukkupuutarhaan voi valita kasveja niin siemenestä kasvattaen sekä valmiina taimina. Istuttamalla esimerkiksi yrteistä osan taimina ja osan siemenistä, saa ruukkuihin kerroksellisuutta ja sadonkorjuuta pystyy ajoittamaan jatkumaan pitkin kesän.

Ruukkupuutarhan kasvit ovat köynnöksiä lukuun ottamatta kasvutavaltaan kompakteja. Tomaateista kannattaa valita pensastavia tai matalaksi jääviä lajikkeita, kuten kirsikkatomaatit ’Venus’ tai 'Vilma'.

Perunoita on helppo kasvattaa ämpärissä. Kasvusto antaa ruukkupuutarhaan vehreyttä samalla, kun perunat kehittyvät mullassa. Jos astia on tarpeeksi iso, samaan ruukkuun voi istuttaa kasvamaan esimerkiksi härkäpapua. Muita ruukkupuutarhaan soveltuvia juureksia ovat mm. retiisit ja porkkanat. Omassa ruukkupuutarhassa voi kokeilla erikoisempia lajikkeita, joita kaupasta harvemmin valmiina löytää, kuten retiisi ’Malaga’, retiisisekoitus ’Easter Egg’, valkoinen porkkana ’White Satin’ tai pieni, pyöreä porkkana ’Pariser Markt 4’.

Pavut ja herneet sopivat ruukkukasvatukseen, kunhan ne saavat vain tarpeeksi tukea. Pavun kukinta on kaunis ja valitsemalla hieman erikoisempia lajikkeita, saa paloistakin väriä istutuksiin, kuten taitepapu ’Red Swan’ tai borlottopapu ’Tintoretto’ sekä monet muut. Herneistä voi valita myös matalampia, pensastavia lajikkeita, kuten taittoydinherne ’Half Pint’.

Salaatit ja pinaatit sopivat ruukkuviljelyyn ja esimerkiksi mangoldin lehtiruodit antavat väriä. Salaatteja voidaan kylvää pitkin kesää ja antaa niiden joko kasvaa lopulliseen kokoonsa tai korjata pienempinä.

Reunuskasviksi tai omaan ruukkunsa sopii mansikka. Siemenestä voi kasvattaa amppelimansikka 'Rainbow Treasure'a tai ahomansikoita, jotka ovat kuin metsämansikat; pieniä ja makeita. Puutarhamansikat valmistuvat ruukkujen reunoilla kuin itsestään ja satoa pääsee korjaamaan jo juhannuksen tienoilla. Istutusvaiheessa täytyy pitää huoli, että mansikan kasvupiste jää maan pinnalle. Jos se jää istutusvaiheessa liian syvälle, on vaarana kasvupisteen homehtuminen.

Yrtit ovat ruukkuviljelyssä yksi monikäyttöisimmistä kasveista. Satoa voi monista lajeista korjata pitkin kesää, ne ovat lehdistöltään kauniita ja yrttien valtavasta kirjosta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun ja mitä erilaisimpiin pää- ja jälkiruokiin sekä juomiin. Monet matalakasvuiset yrtit, kuten timjami, pienilehtiset basilikat, persilja ja oregano sopivat reunuskasveiksi. Laventelin, ruohosipulin, kurkkuyrtin tai rosmariinin voi istuttaa keskemmälle ruukkua antamaan korkeutta ja ryhtiä. Kamomillasaunio sopii istutettavaksi omaan ruukkuunsa, jotta se ei peitä kasvaessaan alleen muita kasveja.

Enemmän tilaa vaativat kurkut ja kurpitsat on hyvä istuttaa omiin ruukkuihinsa tai kasvusäkkeihin ja sijoittaa ne ruukkupuutarhan lämpimimmälle paikalle. Viileässä niiden herkkä juuristo kasvaa heikosti ja sato jää pieneksi. Kurkuista kasvihuonekurkku vaatii eniten lämpöä ja tasaisimmat kasvuolosuhteet. Avomaankurkut kestävät sääolojen vaihteluita paremmin. Kesäkurpitsat kestävät kurkkukasveista parhaiten viileää, mutta lämmin auttaa niitäkin muodostamaan suuremman sadon.

Kaalikasveista ehdoton valinta ruukkupuutarhaan ovat tummalehtiset lehtikaalit, kuten ’Nero di Toscana’ tai ’Yurok’. Lehtikaalin kasvusto sopii yhdistettynä esimerkiksi syötävien kesäkukkien, kuten kehäkukan kanssa.

Hyötyruukkupuutarhasta ei pidä unohtaa syötäviä kukkia, jotka ovat kaunis lisä salaateissa, jälkiruuissa ja juomissa. Paljon käytettyjä syötäviä kukkia ovat mm. krassit, pienikukkaiset samettikukat, orvokit ja jo aiemmin mainitut kurkkuyrtti, kamomillasaunio sekä kehäkukat.

Jos edes osalle ruukuista on mahdollisuus talvisäilytykseen varastossa, kannattaa mukaan valita myös monivuotisia lajeja, kuten pensasmustikkaa tai japaninruusukvitteniä, jotka eivät kasva kovin korkeiksi, mutta antavat ryhtiä istutuksiin.