Lamoherukka eli pikkuherukka on hyvä maanpeitekasvi maanmyötäisen kasvutapansa ansiosta, ja se sopii hyvin rinteisiin ja kivikkopenkkeihin hyvin monenlaisille kasvupaikoille. Se avaa lehtisilmunsa varhain ja kukkii huomaamattomin herukankukin. Mauttomat marjat ovat punaiset ja lehtien syysväri vaihtelee hienosti oranssista viininpunaiseen.

Oksarankojen juurtuminen kasvualustaan auttaa leviämistä. Mustilassa pikkuherukka kasvaa Tammimetsään virtaavan ojan varressa, punavaahteroiden alla.

Marjaomenapensas kukkii runsaasti kesäkuussa valkoisin kukin. Pienet, punaiset marjaomenat kehittyvät syksyllä ja säilyvät pitkälle talveen.
Syysväri on keltapunainen.

Japanista ja Korean niemimaalta peräisin oleva leveä pensas muodostaa vyöhykkeeksi istutettuna läpipääsemättömän esteen. Sen kasvullisten pitkäversojen lehdet ovat voimakkaastikin kolmiliuskaisia, kun taas kukkineiden lyhytoksien lehdet ovat ehytlaitaisia ja pienempiä. Valkoiset kukat ovat noin viiden kukan sarjoissa, ja nuppuasteella ne punertavat kauniisti.

Marjaomenapensasta kasvaa arboretumissa runsaasti monenlaisissa paikoissa, myös jäykässä savimaassa. Monista omenoista poiketen se kukkii hyvin puolivarjossakin, muun muassa valoaukoissa metsän keskellä. Marjat kestävät pensaissa pitkälle talveen, ja yllättävän hyvin kasvustot ovat saaneet olla rauhassa jäniksiltäkin.

Marjaomenapensasta käytetään vapaasti kasvavissa aidanteissa, yksittäispensaana sekä kasviryhmissä. Se ei tarvitse erityistä leikkausta, mutta tarvittaessa pensasta voidaan siistiä.

Lumimarja on vaatimaton pensas kasvupaikkansa suhteen, joten se sopii niin aurinkoiselle kuin varjoisallekin kasvupaikalle. Marjat koristavat pensasta myös talvella. Marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Istutusväli: 70 cm.

Helmipensas aloittaa kukintansa keväällä kauniin valkoisin kukin, jonka nuput ovat kuin helminauhoja. Kukat soveltuvat hyvin leikkokukiksi. Pensas kasvaa noin 1,5 metriä korkeaksi ja lähes yhtä leveäksi. Oksat ovat kaartuvat. Peurat jättävät helmipensaan rauhaan.

Helmipensas kukkii edellisen vuoden versoilla, joten mahdollinen leikkaus tehdään heti kukinnan jälkeen. Istutusväli: 80 cm

Pihaorjanlaakeri on matalakasvuisen sahalininlaakerin (Ilex rugosa) ja orjanlaakerin välinen risteymäryhmä. Lajike 'Heckenstar' on kehitetty Pohjois-Saksassa vuonna 1995  risteyttämällä orjanlaakerilajike 'Pyramidalis' ja pihaorjanlaakerilajike 'Blue Prince'. Lajike tunnetaan myös nimellä 'Castle Wall'.

Pihaorjanlaakeri on ainavihanta kasvi, joka jää Suomessa noin 1-2 metrin korkuiseksi pensaaksi. Lajikkeen kasvutapa on leveän kartiomainen. Vyöhykkeet (I–II). Paleltuu kylmimpinä talvina lumirajaan kaikkialla Suomessa.

Bambut pitävät puolivarjoisesta tai varjoisesta, suojaisesta ja lämpimästä kasvupaikasta, jonne käy hajavalo. Bambua ei pitäisi päästää koskaan kuivumaan, vaan kosteuden tulisi olla tasainen - varo kuitenkin liikaa märkyyttä.
Lajike ei talvehdi Suomen oloissa ulkona.

Erittäin kaunis pikkupensas, joka kukkii runsaasti vaaleanpunasin, tähtimäisin kukin alkukesästä. Kukinta muistuttaa koristekirsikoita.Pölyttäjät rakastavat nietospensaan kukkia ja ne ovatkin hyvä lisä alkukesän hyönteiskasveiksi. Pensaalla on kaartuvat oksat ja se on pyöreämuotoinen. Kukkii edellisen kesän versoilla. Syysväri viininpunainen/purppuransävyinen.

Sopii hyvin kasviryhmiin reunuskasviksi ja varsinkin aurinkoisiin rinteisiin peittokasviksi. Matalan kasvutapansa vuoksi sopii myös ruukkuistutuksiin. Ei tarvitse erityistä leikkaamista, huonot oksat voidaan poistaa.

 Peurat eivät välitä nietospensaasta.

Helppohoitoisesta lumimarjasta on vihdoin saatu paranneltu muunnos! 'Magical Candy' -pensas pysyy kompaktina, eikä leviä juurivesoilla kuten perinteinen lumimarja. Kesällä pensas täyttyy pienistä vaatimattomista kukista, joista muodostuu syksyn tullen runsas ja näyttävä marjasato. Oksat nuokkuvat kauniisti marjojen painosta. Marjat koristavat pensasta pitkälle talveen. Oksat kestävät pitkään myös maljakossa ja ovatkin leikkokukka-asetelmia harrastavan tekijän suosikkeja ainakin täällä meillä Mustilassa. Tämä pensas on suhteellisen vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, joten se sopii niin aurinkoiselle kuin vähän varjoisammallekin kasvupaikalle. Marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Istutusväli: 1-1,5 m.

Punaperuukkipensas kukkii kesä-heinäkuulla vaaleanpunaisin kukin. Kukinnan jälkeen kehittyvät siemenhahtuvat näyttävät peruukilta, josta kasvi on saanut nimensäkin. Peruukkipensaalla on upeat, tummanpunaiset-violetit, soikeat lehdet, jotka muuttuvat punertaviksi syksyllä.

Peruukkipensas viihtyy aurinkoisella, suojaisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Kasvualustan on hyvä olla vettäläpäisevä, mutta muuten se on vaatimaton kasvualustan suhteen. Karsi pensaasta talven jälkeen huonot oksat ja lisää juurelle hyvin kompostoitunutta puutarhamultaa. Istutusväli: 1 m.