Lilanpunaisin tertuin kesä-heinäkuussa kukkiva pikkusyreeni mahtuu kasvamaan pienemmässäkin pihassa. Pensas on tuuheakasvuinen, pyöreä ja lehdet pienet, tummanvihreät, pyöreähköt. Lämpimänä kesänä saattaa kukkia uudelleen loppukesällä.

Syyshortensia 'Vanille Fraise' aloittaa kukintansa loppukesällä ja tekee runsaasti suuria kermanvalkoisia kukkia, jotka muuttuvat myöhemmin vaaleanpunaisen kautta vahvan pinkiksi. Pensaassa on kukinta-aikaan sekä valkoisia, että pinkkejä kukkia, mikä tekee tästä hortensiasta todella huomiota herättävän. Hortensia sopii hyvin sekä yksittäispensaaksi että kasviryhmiin mm. erilaisten havujen kanssa.

Paras kasvualusta hortensioille on hieman hapan, multava, mutta hyvin vettä läpäisevä. Kovin tuulisella ja savisella kasvupaikalla se ei viihdy. Istutusväli: 0,8-1 m.

Syyshortensia ei kaipaa leikkausta, vaikka se hyvin sitä kestääkin. Lajike kukkii runsaasti kiitollisena vuodesta toiseen, mutta pieni leikkaus usein lisää kukintaa entisestään. Huonosti kukkivat, vanhimmat oksat voidaan poistaa. Vanhaa pensasta leikataan vain tarvittaessa muutaman vuoden välein poistamalla vanhimpia, huonosti kukkivia versoja. Talven aikana vahingoittuneet versot voidaan leikata kokonaan pois. Alasleikkausta ei suositella. Hortensiat ovat myrkyllisiä.

Yleisesti tunnettu ”jasmiinipensas” eli pihajasmike on yksi vanhimmista koristepensaistamme. Se otettiin Euroopassa viljelyyn tiettävästi 1500-luvulla ja saapui Suomeen pari vuosisataa myöhemmin.

Parimetriseksi kehittyvä pensas kukkii kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa voimakkaasti tuoksuvin valkoisin kukin, joita on viidestä seitsemään kappaletta kukinnossa. Pitkästä viljelyhistoriastaan huolimatta pihajasmike on jäänyt vähemmälle suosiolle puisto- ja hovijasmikkeiden (P. lewisii, P. pubescens) tultua taimistovalikoimiin. Tämän lisäksi lajeja ei ole osattu kunnolla erottaa toisistaan ja lajien väliset risteymät tekevät tunnistamisesta vielä vaikeamman.

Pensas sopii niin vapaasti kasvavaksi aidanteeksi, kuin yksittäispensaaksi puutarhaan. Kevyessä varjossakin viihtyvät jasmikkeet sopivat puustoiselle tontille erinomaisesti.

Valkokukkainen, kestävä ja tuoksuva loistojasmike aloittaa runsaan kukintansa keskikesällä. Kasvutapa on tiheä ja oksat hieman riippuvat. Pensas sopii niin vapaasti kasvavaksi aidanteeksi, kuin yksittäispensaaksi puutarhaan. Syysväri on keltainen. Istutusväli: 90-100 cm.

Loistojasmike ’Tähtisilmä’ on saanut FinE-tunnuksen. Lyhenne FinE tulee sanoista Finnish Elite. Tämän tunnuksen saaneet kasvit on lisätty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista emokasveista. Tunnus myönnetään tarkoin valituille koristekasveille ja marja- ja hedelmälajikkeille. Pensas on menestynyt Sotkamossa saakka pienenä pensaana lumen suojassa.

Pensas ei tarvitse jokavuotista leikkausta, mutta vanhimpia, jo huonosti kukkivia oksia voidaan poistaa.

Valkoinen pihasyreeni, joka on hieman hennompi lehdiltään ja silmuiltaan vaaleampi, kuin lilana kukkiva pihasyreeni.

Syreenien eli sireenien tuoksuvat kukat kuuluvat erottamattomasti Suomen suveen, kuten myöhemmin kukkivat juhannusruusutkin (Rosa pimpinellifolia 'Plena'). Kookkaat syreenipensaat ovat alkukesällä täynnä violetteja tai valkoisia, voimakkaasti tuoksuvia pystyjä kukintoja. Syreenin sileät, suipot, miltei sydämenmuotoiset lehdet ovat myös helposti tunnistettavissa, samoin kuin sen korkeat, lujat rangat. Syreenin puuaines on kovaa ja hyvin tiheäsyistä.

Pihasyreeni kasvaa luontaisena Balkanin niemimaalla tuoreissa ravinteisissa pensaikoissa. Sieltä sen matka puutarhakasviksi on alkanut jo noin 500 vuotta sitten. Suomeen syreeni on saapunut vuonna 1728, jolloin apteekkari Synnerberg toi ensimmäisen syreenin taimen Tukholmasta Turkuun. Parisenkymentä vuotta myöhemmin August Ehrensvärd sai Ranskasta Suomenlinnaan syreenintaimia. Näitä syreenejä kasvaa siellä vieläkin Piperin puistossa.

Syreeni levisi ympäri Suomea jo 1700-luvulla, mutta yleistyi pihojen ja puutarhojen koristepensaana vasta 1800-luvun loppupuolella. Se kasvattaa juurivesoja, joista sitä on helppo levittää. Kerran juurruttuaan pihasyreeni pitää sitkeästi kasvupaikkansa. Vaikka asumukset on purettu pois, kasvaa sireenipuska paikoillaan merkkinä entisestä puutarhasta.

Syreenit viihtyvät parhaiten aurinkoisella paikalla, ravinteikkaassa ja kalkitussa maassa. Se ei kaipaa leikkausta, mutta vanhempia pensaita voidaan nuorentaa harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia keväällä ennen kasvuunlähtöä. Istutusväli: 1 m.

Japaninhappomarja on tiheäkasvuinen pensas, jonka oksat ovat kaartuvat ja piikikkäät. Syysväri on loistavan punaoranssi. Pensas on myrkyllinen, mutta kypsät marjat ovat myrkyttömiä, tosin syömäkelvottomia. Pienet punaiset marjat säilyvät pensaassa pitkälle talveen. Tiheät ja piikkiset happomarjat soveltuvat rinteiden verhoamiseen ja aidanteeksi. Aikanaan happomarjoja on käytetty talojen seinustoilla estämään varkaiden pääsyä mm. ikkunoista sisälle. Pensas kestää hyvin auringonpaahdetta ja tuulta, mutta viihtyy myös hieman varjoisammallakin kasvupaikalla. Istutusväli 60 cm.

Piikikäs kasvusto on vaikea leikata harventamalla, joten se on helpointa nuorentaa alasleikkaamalla.

Jalo-onnenpensaat ovat kevään ensimmäisiä upeita kukkijoita. Keltaiset, pienet kukat avautuvat jo ennen lehtien puhkeamista toisen vuoden versoihin. Kukinnan jälkeen pensas jää enemmän taustakasviksi. Jalo-onnenpensas 'Northern Gold' on kasvutavaltaan hieman lamoava.  Pensas sopii yksittäispensaaksi, koska se on keväisin todellinen katseenvangitsija tai ryhmiin muiden pensaiden ja perennojen kanssa. Onnenpensaita käytetään myös teiden varsilla, koska ne kestävät hyvin ilmansaasteita.

Pensasta voidaan leikata tarvittaessa kukinnan jälkeen poistamalla vanhimpia oksia. Jalo-onnenpensas ei tarvitse jokavuotista leikkausta.

Terijoensalava eli pallopaju kasvattaa luonnostaan pyöreän latvuksen, joten se ei kaipaa leikkausta. Leveän latvuksensa vuoksi se tarvitsee paljon tilaa. Terijoensalava kasvaa nopeasti, joten se sopii paikoille, jossa kaivataan näkösuojaa tai peittävyyttä. Se viihtyy lähes kaikenlaisilla kasvupaikoilla, mutta omimmillaan se on kosteilla rannoilla tai ojanvierillä.

Syyshortensia 'Wim's Red' on pystykasvuinen ja tiivis pensas, jonka todella suuret, kartiomaiset kukinnot muuttuvat vähitellen vaaleanpunaisiksi ja lopulta upean viininpunaisiksi. Pitkä kukinta ja intensiivinen kukinnon väri ovat tehneet tästä hortensialajikkeesta todella suositun. Se sopii yksittäispensaaksi, ryhmäksi ja kukkivaksi aidanteeksi.

Paras kasvualusta hortensioille on hieman hapan, multava, mutta hyvin vettä läpäisevä. Kovin tuulisella ja savisella kasvupaikalla se ei viihdy.

Syyshortensia ei kaipaa leikkausta, vaikka se hyvin sitä kestääkin. Lajike kukkii runsaasti kiitollisena vuodesta toiseen, mutta pieni leikkaus usein lisää kukintaa entisestään. Huonosti kukkivat, vanhimmat oksat voidaan poistaa. Vanhaa pensasta leikataan vain tarvittaessa muutaman vuoden välein poistamalla vanhimpia, huonosti kukkivia versoja. Talven aikana vahingoittuneet versot voidaan leikata kokonaan pois. Alasleikkausta ei suositella. Hortensiat ovat myrkyllisiä. Istutusväli: 1 m-

Verijapaninvaahteran koristearvo perustuu sen kauniin punaisiin lehtiin ja hentoon kasvutapaan. Pensaan lehdet näyttävät eri valossa hyvin erilaisilta ja esimerkiksi ilta-aurinko saa pensaan hehkumaan.

Suomessa talvenarka japaninvaahtera suositellaan istutettavaksi ruukkuun ja talvetettavan viileässä, valoisassa varastossa. Ulkona talvetettaessa kasvupaikan tulisi olla suojainen.

Paras kasvupaikka japaninvaahteralle on puolivarjoinen, lämmin, vettäläpäisevä ja suojaisa kasvupaikka. Tuulesta ja kylmästä, märästä maaperästä se ei pidä. Japaninvaahtera tarvitsee säännöllistä kastelua.Istutusväli: 1-2 m.

Alkuperämaa: EU