Palsamiköynnös

Palsamiköynnöksen ohuet versot kiertyvät korkkiruuvimaisesti tuen ympäri. Kun tuki loppuu, ottavat versot tukea toisistaan ja alkavat riippua alaspäin. Kukinta kesäkuussa voi jäädä huomaamatta, mutta oranssinpunaiset marjat syksyllä eivät jää hehkuessaan lehtien vaaleankeltaista tai valkoista ruskaa vasten. Marjat säilyvät köynnöksessä vielä lehtien varisemisen jälkeenkin.

Palsamiköynnöstä kutsutaan myös sitruunaköynnökseksi, koska marja on hyvin hapan. Köynnöksen kiinankielinen nimi tarkoittaa "viiden maun marjaa". Marjoja käytetään idässä erittäin paljon sekä rohdoksena että viinien, mehujen ja teen valmistukseen. Pakastamisen jälkeen maku pehmenee. Marjoista tehty hyytelö antaa pikantin säväyksen riistaruokien höysteenä.

Palsamiköynnös tekee juurivesoja, joista sitä voi lisätä. Myös siemenlisäys onnistuu hyvin. Mustilassa on kasvatettu useita palsamiköynnöksen alkuperiä 1990-luvulta lähtien. Isoin köynnös kasvaa Alppiruusulaaksossa ja rehottaa niin, että sitä on pitänyt alkaa kitkeä, ettei se hautaisi naapureita alleen. Palsamiköynnös istutetaan useimmiten säleikköön, mutta se on kaunis myös kiivetessään vapaasti vaikkapa kuusen tummanvihreillä oksilla.